Siem Reap ja Angkor Wat

Nyt on lähtenyt reissu käyntiin. Tiistai aamuna saavuttiin Siem Reapiin. Alkuvaikutelma ei ollut kovin hyvä, mutta päivä päivältä se on parantunut. Kaupunki on aika perus, paljon roskaa ja kaamea liikenne. Tästä kaupungista löytyy myös puistoalueita mikä on iso plussa!

Täällä on nyt high season, niin tiistaina oli vähän vaikeuksia löytää hyvää ja edullista hotskua. Lopulta löydettiin kuitenkin ihan täydellinen. Huoneesta löytyy tuuletin, lämmin suihku ja kaikki on siistiä. Viereisessä rakennuksessa on myös uima-allas, mitä saadaan käyttää. Hinta oli 12 $ yöltä. Täällä saa kyllä tinkiä ihan kaikesta. Hotellihinnoista, hedelmistä, ravintoloiden ruoka-annoksista (angkor watin alueella) ja ihan perustavarasta. 

 

Tähän mennessä ollaan vietetty yksi päivä kaupungissa ja katsomassa kelluvaa kylää, sekä kaksi päivää Angkor watin alueella.

Kelluva kylä sijaitsee Tonle Sap-järvellä, tuk tuk kuskin mukaan 4 km päässä. Lähdettiin sinne aika extemporeen, kun kuski pysäytti meidät kävelemässä ja ehdotti tätä. Saatiin mielestämme reilu hinta siitä että kuski vie meidät ja odottaa 2 h ja tuo takaisin, joten lähdettiin enempää miettimättä matkaan. Perillä selvisikin, että kyseessä olikin veneretki, mikä maksoi 20$ per naama. Hinta kuulosti kamalalta kun vertaa kaikkiin muihin hintoihin täällä, mutta päätettiin kuitenkin lähteä. No me saatiinkin sitten ihan oma vene, kuski ja opas. Markokin sai ajaa venettä matkalla!

Kaikki talot siis kelluivat samalla periaatteella kuin laituritkin irti maasta. Kylästä löytyi kappeli, myyjiä, kalastajia, ravintoloita, hitsaaja ja koulu. Eli kaikkea mitä tavallisestakin kaupungista. Opas kertoi kaiken laista kylästä, mikä kuulosti luotettavalta, kunnes kävimme koulussa sisällä. Ihmiset tässä kylässä ovat kuulemma köyhimpiä eikä talon paikasta tarvitse maksaa mitää. Kuivan kauden aikaan he siirtävät talonsa aina keskemmälle järveä. 

Sitten opas kertoi siitä kuinka koulu on ilmaista järvellä, joten kaikki voivat käydä siellä. Kylässä oli hirveä määrä (yli sata) orpoja, jotka asuvat koulussa. Hän ehdotti, että voisimme ostaa jotain ruokaa lapsille ja ei kannattaisi antaa rahaa, koska se menee opettajan taskuun. Koulussa olisi keittiö, missä voisi kokata. No meillä ei ollut mukana kuin 3$ ja sillä ei kuulemma mitään saanut, joten menimme suoraan koululle. 

Menimme kouluun sisään, ja luokassa odotti noin 20 oppilasta koulupuvut päällä. Taululla luki päivämäärä sekä lauseet:

- Hello!

- I am girl. 

- I like to play with my dolls. 

Aina kun uusi turisti ryhmä tuli sisään, oppilaat nousivat hymyillen ja sanoivat "Hello". Seinällä näkyi kuvia missä lapset söivät? 

Jotenkin tuli semmonen fiilis, että koko juttu saattoi olla vain lavastettu. Koska missä olivat 80 muuta orpoa, miten Kambodzan köyhimmillä oli varaa koulupukuihin, missä keittiö, miksi pitää todistella kuvilla, että lapset saisivat ne ruuat mitä lahjoitetaan ja missä välissä lapset ehtivät opiskella, kun minuutin välein pitää nousta tervehtimään...

Viimeiseksi menimme vielä lautalle missä oli ravintola, turistikrääsäkauppa, krokotiilifarmi (eli 10 krokoa oli ängetty pieneen tilaan masentumaan) ja kalafarmi (sängyn kokoinen kala-allas). Lautalta näki kumminkin hienosti auringonlaskun. 

Angkor watille menimme ensimmäisen kerran pyörillä. Se sijaitsee 6 km päässä kaupungista. Kävimme katsomassa angkor watia ja angkor thomin aluetta, sekä matkalla ollutta temppeliä, mikä oli kukkulan päällä. Kaikki oli huikeita, mutta lemppari on edelleen Bayon. 

Eilen mentiin katsomaan auringonnousua Angkor watille. Oltiin siellä viiden jälkee  ja aurinko nousikin vasta 6:35. Pakko sinne olikin mennä silloin viideltä, jos halusi saada jonkun kuvan, koska siellä oli muutama muukin.

Tämän jälkeen kierrettiin tuktukin kanssa iso reitti, minkä varrella oli useampi temppeli. 

Tänään on sitten viimeinen temppelipäivä, ja huomenna suunnataan  Phnom penhiin!